10.4.2019

Mitä saavutettavuusdirektiivi vaatii verkkopalvelulta?

Lainsäädännön ei tulisi olla ainoa syy saavutettavuudeltaan parempien palvelujen suunnittelemiseen, kirjoittaa Siteimproven Ville Tuokila vieraskynäkirjoituksessaan.

Tapasin Sir Tim John Berners-Leen toukokuussa 2017 Kööpenhaminassa, missä hän oli keynote-puhujana Global Accessibility Awareness Day -tapahtumassamme. Internetin oppi-isä tuskin osasi kuvitellakaan 30 vuotta sitten, kuinka kirjainyhdistelmä WWW tulisi muuttamaan maailmaa. On vaikea kuvitella, mitä tekisimme ilman internetiä, sillä lähes kaikki asiointi tapahtuu siellä aina tiedonhankinnasta pankkiasioimiseen.

World Wide Webin arkipäiväisyydestä huolimatta kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kokea digitaalista maailmaa tarvitsemallaan tavalla. Tällä tarkoitan verkon saavutettavuutta ja ihmisten erilaisia tarpeita. Riippumatta laitteesta, sijainnista, iästä, kielestä, uskonnosta tai kyvystä kaikilla pitäisi olla tasavertainen pääsy internetin sisältöihin.

Mitä tarkoitetaan verkon saavutettavuudella?

Verkkopalvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan verkon esteettömyyttä eli sitä, miten esimerkiksi senioriväestö ja aistirajoitteiset henkilöt voivat käyttää digitaalisia palveluita yhdenvertaisesti. EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikilla ihmisillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja. Suomessa direktiiviä toteuttaa kansallinen laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Tämä laki astui voimaan 1.4.2019 ja vaatii organisaatioita noudattamaan yhtenäisiä verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG 2.1). 

Laki velvoittaa pääosiltaan viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Viranomaisten lisäksi saavutettavuusvaatimukset koskevat julkisoikeudellisia laitoksia ja osaa järjestöistä. Myös osa yksityistä sektoria kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin. Palvelujentarjoajien lisäksi laki vaikuttaa noin 20 prosenttiin suomalaisista, jotka ovat vaarassa pudota digitalisoituvan yhteiskunnan kärryiltä. Digitaalisen saavutettavuuden tärkeys ulottuukin lakia kauemmaksi. 

Ketkä saavutettavuusdirektiivin piiriin kuuluvat?

Viranomaisiksi lasketaan ministeriöt, valtion virastot, korkeakoulut, kunnat ja näiden liikelaitokset, valtion liikelaitokset, julkista hallintotehtävää hoitavat organisaatiot, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset kuten Kela ja Suomen Pankki sekä julkisoikeudelliset yhdistykset kuten ylioppilaskunnat ja kauppakamarit. Jos taas organisaatio ei ole viranomainen, katsotaan, täyttääkö se julkisoikeudellisen laitoksen piirteen. Toisin sanoen: jos organisaatio on hankintalain mukainen hankintayksikkö, se todennäköisesti kuuluu myös saavutettavuusvaatimusten piiriin.  

Suomessa saavutettavuusvaatimukset ulottuvat myös julkisen sektorin ulkopuolelle. Yksityisellä sektorilla lain koura koskettaa finanssialaa, vesi- ja energia-alaa, liikennepalvelujen tarjoajia, postipalveluita sekä vakuutusyhtiöitä ja vakuutusyhdistyksiä. Laki kattaa yksityisellä puolella verkkopalvelut ja mobiilisovellukset. Saavutettavuusvaatimusten parissa ovat myös vahvan sähköisen tunnistautumisen palvelut, kuten pankkien verkkopankkitunnusten käyttö verkkosivuille kirjautuessa. 

Milloin direktiivin vaatimukset astuvat voimaan?

Lain vaatimukset eivät tule voimaan kertarykäisyllä vaan niillä on siirtymäaikoja. Tämä riippuu siitä, milloin verkkopalvelu tai -sisältö on julkaistu ja millainen toimija sen on julkaissut. Tässä ovat tärkeimmät siirtymäajat:

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.
  • Siltä osin kuin yksityinen sektori kuuluu vaatimusten piiriin, niiden verkkopalvelujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 1.1.2021.
  • Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Saavutettavuuslaki tuo mukanaan myös niin sanotun kanteluoikeuden ja uhkasakon mahdollisuuden. Valvova viranomainen on aluksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Tämän lisäksi kenellä tahansa on mahdollisuus tehdä kantelu verkkopalvelusta, joka ei noudata saavutettavuusvelvollisuuksiaan. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen voi siis napata rintataskustaan keltaisen kortin uhkasakon merkiksi saavutettavuusvaatimusten noudattamisen tehostamiseksi.

Jos käyttäjien erilaisia tarpeita ei ole otettu huomioon 21.9.2018 jälkeen julkaistuille sivuille, tämän vuoden syyskuun 23. päivä saapuu nopeasti. Vaikka lain lähestymisestä on viime vuosina puhuttu paljon, tuntuu siltä, että asiaan on aktivoiduttu vaihtelevasti. Luvassa on varmasti yllätyksiä monellekin taholle, kuten verkkopalvelutoimittajille sekä yrityksille, jotka tarjoavat palveluitaan julkiselle puolelle tai nauttivat valtiontuesta.

Sen sijaan, että suunnittelisimme digitaalisia palveluja vain tietylle homogeeniselle käyttäjäryhmälle, meidän tulisi nähdä erilaisuus rikkautena ja mahdollisuutena. Tehdään yhdessä verkosta parempi paikka meille kaikille!

Ville Tuokila on Siteimproven Suomen, Ruotsin ja Viron Managing Director. Siteimprove tuottaa analytiikkaan pohjautuvia palveluja verkkosivustojen hakukoneliikenteen, sisällön ja saavutettavuuden parantamiseen.

Digipalvelut Suunnittelu Asiakaskokemus