19.12.2017

Analytiikka verkkopalveluiden kehittämisen keskiössä

”In god we trust, rest bring data” totesi William Edwards Deming, laatujohtamisen isäksikin (esim. Wikipediassa) kutsuttu herrasmies. Lause on ajalta, jolloin data oli huomattavasti nykyistä harvinaisempaa ja sen keräämiseen tarvittiin erityisiä toimenpiteitä. Ehkä juuri siksi kerättyä tietoa osattiin tuolloin arvostaa.

Nyt elämme big datan aikaa ja varsinkin verkossa jokainen hiirenliike verkkopalvelussa rekisteröidään, klikeistä, kävijämääristä, käyttöpoluista ja Call To Action (CTA) -klikeistä puhumattakaan. Vaikka big data termi on kaikkien huulilla niin ehkä datan ylenpalttisuus aiheuttaa sen että usein ohitamme tämän verkkopalveluiden kehityksessä (ja muussakin).  Tämä, lähes, rajaton tieto kannattaa käyttää hyväksi verkkopalvelun kehittämisessä.

Makuasioista ei saa kiistellä: Jokaisella on mielipide parhaasta juomasta, ruuasta ja autosta, myös siitä, miltä verkkopalvelun tulee näyttää – missä linkkien ja CTA- nappuloiden tulee sijaita ja minkä värisiä niiden kuuluu olla, miten paljon sisältöä sivulle voidaan sijoittaa jne. Jos kuitenkin käytämme Mr. Demingin logiikkaa, tämä näkemys sallitaan vain harvoille ja valituille. Muiden tulee todistaa oma mielipiteensä ja sen toimivuus datan avulla, jota nykyaikainen verkkopalvelu tuottaa lähes rajattomasti. Tämä tieto kannattaa hyödyntää ja muuttaa euroiksi.

Sivun sisältö vastaa täydellisesti käyttäjän kysymyksiin, mutta se ei auta jos käyttäjä ei jaksa skrollata tarpeeksi alas; lämpökartta paljastaa tämän ja kertoo samalla mitä kohtia he klikkaavat. On yleistä, että klikit kohdistuvat alueelle, jossa ei ole linkkiä ja käyttökokemus heikkenee. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta peittääkö upea hero-kuva sivun sisältöä, jaksaako käyttäjä selata alemmas ja löytää sisällön jota haluat tarjota hänelle. Tämäkin selviää analytiikan avulla.

Googlen analytiikka taas kertoo, mihin sivuston kohtaan käyttäjä tulee - minkä sivun hakusanaoptimointi on onnistunut, tai minkä sivun sisältöä haetaan. Löytääkö hän sieltä etsimänsä, jatkaako tutustumaan sivustosi antiin tarkemmin vai jatkaako käyttäjä heti seuraavalle sivustolle, millä sivuilla hän viettää aikaa ja mistä karkaa heti. Näiden tietojen pohjalta on helppo analysoida, mitkä sisällöt kävijöitä kiinnostavat. Datamassa kannattaa käyttää hyväksi sivuston kehittämisessä.

  • Kun tiedämme, mikä sisältö kiinnostaa käyttäjiä, voimme kehittää tätä sisältöä
  • Kun ymmärrämme, mitä sisältöä kävijät eivät löydä, voimme luoda polut oikean tiedon äärelle.
  • Kun tiedämme, missä kohtaa polkua kävijät luovuttavat, voimme muokata palvelua ja saada heidät pysymään sivustolla.

Nämä ovat vain ensiaskelia datan hyödyntämisessä. Markkinoinnin automaation avulla päästään seuraamaan nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita. Kun myynnillä ja markkinoinnilla on tarkkaa tieto siitä, mitä käyttäjä sivustolta on etsinyt, he voivat hyödyntää tämän myyntimahdollisuuksien tunnistamisessa. Markkinoinnin automaatiosta voit lukea lisää esim. tästä tai tästä

Mr. Demingin aikaan verrattuna meillä on datan hyödyntämisessä yksi suuri helppous - testaaminen. Saamme helposti vertailutietoa siitä, miten muutokset sivulla vaikuttavat ja voimme näin päätellä mikä toimii ja mikä ei – toimintaa voi kehittää lähes lennossa.

Muuttumatonta puolestaan on tarve analyysille. Dataa on käytettävissä lähes rajattomasti ja sitä tulee koko ajan lisää, mutta aina tarvitaan ihmistä analysoimaan tietoja, tekemään johtopäätöksiä ja etsimään suuret linjat, joihin suunnata kehitystä.

Älä siis luota omaan tai kaverin mielipiteesi, vaan selvitä, mitä analytiikka kertoo verkkosivustasi ja sen kävijöistä!

Mr. Demingistä tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/William_Edwards_Deming
Digipalvelut