Digitalisaatio Verkkokauppa Aineistonhallinta Digipalvelut Käyttökokemus Markkinointi @Crasman

Trendit edellä puuhun

Digipalvelut Digitalisaatio Kestäväkehitys 1.11.2016 – Teemu Korpilahti
Talven kynnyksellä kaikki digi-, viestintä-, markkinointi- ja mainostoimistot julkaisevat omat näkemyksensä siitä, mitkä ovat tulevan vuoden digitrendit.

Myös minulta kysellään aika ajoin tulevan vuoden ja tämän hetken kuumia trendejä. Jostain syystä trendilistat ovat kuitenkin aina tuntuneet minusta kiusallisilta. Ehkä taustalla on juurikin tuo alalla vallitseva pakko suoltaa niitä kiireessä vuodenvaihteessa. Listojen toimituksellinen laatu on varsin vaihtelevaa, ja kun näitä copy-paste -journalismin tuotoksia käy läpi parista eri lähteestä, ovat ennusteet hellyyttävän yhdenmukaisia.

Vuoden 2016 alussa ennusteet näyttivät tältä:

  • IoT (Internet of Things)
  • virtuaalitodellisuus
  • lisätty todellisuus (ts. Pokémon GO ™)
  • Mobile only -kuluttajat
  • datan ja analytiikan merkitys liiketoiminnassa
  • vanhemmat ikäluokat ottavat uuden teknologian omakseen
  • tekoäly, älykkäät sensorit ja robotiikkaratkaisut
  • älykkäät kodit.

Älä ymmärrä väärin, tämäkin lista on ihan osuva. Siitä löytyy ehkä sinunkin liiketoiminnallesi tärkeitä tekniikoita ja ilmiöitä.

Synkistelyllä ei myydä palvelumuotoilua

Entä mikä trendi oikeastaan on? Se on kehityksen tai liikkeen vallitseva suunta. Ei ole siis itsestäänselvää, että trendi on positiivinen asia. Trendilistoissa kuitenkin lähtökohtaisesti keskitytään vain positiivisiin trendeihin, koska synkistelyllä ei myydä palvelumuotoilua. Ilkeämielinen voisi nostaa IoT:n lieveilmiöinä trendilistalle älykkäiden kodinkoneiden lyhenevät elinkaaret ja kuormituksen ympäristölle tai laitteiden kasvaneet tietoturvariskit. Huonosti suojattuja IoT-laitteita hyödynnettiin myös lokakuun loppuun ajoittuneessa palvelunestohyökkäyksessä, joka onnistuneesti esti liikenteen palveluihin kuten Reddit, Twitter, Etsy, Github, SoundCloud ja Spotify. Tai miten olisi tekoälyn romantisoinnin sijaan ihmiskunnan tuho Skynetin koneiden noustessa isäntiään vastaan. Ilmiö, jota ovat myös Stephen Hawking, Elon Musk, Steve Wozniak ja Bill Gates kommentoineet.

Entä mitä trendeille tapahtuu ajan kuluessa? Niistä tulee vallitsevia käytäntöjä ja itsestäänselvyyksiä, kuten responsiivisuus ja semanttisuus. Toisinaan ne unohdetaan vähin äänin, kuten webin kuolema natiiviapplikaatioiden jaloissa tai aikanaan suositut Flash-sivustot. Trendilähtöinen ongelmanratkaisu tuntuu kovin takaperoiselta. Kerätään pakkiin läjä satunnaisia ratkaisuja, ja aletaan kiertämään omaa organisaatiota etsien niille sopivaa koloa. Takavuosien huvittavimmista digitrendeistä päällimmäisenä nousee mieleeni QR-koodien laittaminen mitä omituisimpiin paikkoihin – aina hautakivistä kuppikakkuihin ja lentokoneen vetämiin mainoslakanoihin.

Epäreilu kilpailuetu

On kuitenkin yksi trendi, jonka nimeen minäkin vannon ja jota meistä jokaisen pitäisi aika-ajoin pysähtyä miettimään. Paradoksaalisesti tämä trendi on yhtä vanha kuin kaupankäynti ja konseptina se on esitelty jo 1940-luvulla. Se on nyt ja tulevaisuudessa ajankohtaisempi kuin koskaan. Se on USP eli Unique Selling Proposition. Tämä trendi on saanut myös hauskan suomenkielisen vastineen – epäreilu kilpailuetu. Mitä jos unohdetaan hetkeksi tekniikoiden perässä juoksu, mietitään mitä oikeastaan teemme, kenelle sitä teemme, sekä miten voimme tehdä sen kilpailijoista erottuvalla tavalla ja paremmin. Tätä oman toiminnan ydintä voi sitten tukea ja kehittää ratkaisuilla, joiden ei lähtökohtaisesti tarvitse olla lainkaan trendikkäitä.

Illustration modified from original image by Dick Thomas Johnson, licensed under the Creative Commons Attribution 2.0 Generic license.

Kirjoittaja: Teemu Korpilahti