10.1.2017

Horror vacui rapauttaa verkkopalveluiden käytettävyyttä

Verkkopalvelua suunniteltaessa joku puhuu käytettävyydestä ja jättää leiskaan kauhistuttavan paljon hyödyntämätöntä tilaa. Toinen haluaa maksimoida markkinoinnin viestit ja täyttää tyhjän tilan bannerilla tai parilla. Horror vacui on latinaa ja tarkoittaa tyhjän tilan pelkoa. Toisinaan täytämme verkkopalvelun ylenpalttisella määrällä yksityiskohtia. Tyhjyyttä eli valkoista tilaa ei kannata kammota, sillä se parantaa laatuvaikutelmaa, uskottavuutta ja verkkopalvelusi käytettävyyttä.

Mitä on horror vacui?

Horror vacui on latinaa ja tarkoittaa tyhjän tilan pelkoa. Se on esiintynyt historiassa erilaisissa muodoissaan yhtä kauan kuin on ollut länsimaista sivistystäkin. Jo antiikin Kreikassa filosofit väittelivät, voiko luonnossa esiintyä tyhjää tilaa. Toiset pitivät sitä loogisena mahdottomuutena, mutta esimerkiksi Demokritos esitti, että kaikki koostuu atomeista ja tyhjyydestä. Myöhemmin Aristoteles kehitti fysiikan teorian, jonka mukaan luonnossa ei voi esiintyä tyhjiötä. Hänen teoriansa kumosi Demokritoksen ajatukset, dominoi eurooppalaista sivistystä myöhäiselle keskiajalle asti ja siirsi siten atomiteorian syntyä 2 000 vuodella eteenpäin.

Ensimmäisen kerran taidehistoriassa termiä horror vacui käytti italialainen sisustuskriitikko Mario Praz kuvaillessaan tukahduttavaa, sotkuista tilaa. Horror vacui on taiteessa tyylisuunta, jossa kanvaasi tai tila täytetään mahdollisimman suurella määrällä pieniä yksityiskohtia, kuten hahmoja, muotoja ja värejä. Muiden muassa taiteilijat Duvet, Dadd ja Wölfli käyttivät tyyliä tehokeinona kuvatessaan kaaosta, epätasapainoa tai hektisyyttä. Horror vacui ei siis aina ole epätoivottavaa. Verkkopalveluita suunniteltaessa haluttu lopputulos, niin käytettävyydeltään kuin tunnelmaltaankin, saavutetaan ymmärtämällä kaaosta ja tasapainoa luovia tekijöitä.

01ef3585e37d1b40f9bfbe84a3bba802.jpgJean Duvet: The Fall of Babylon, noin 1555

Valkoinen tila on merkityksellistä tyhjää

Vielä 50-luvulla esimerkiksi mainosten estetiikassa on vaikutteita horror vacuista. Nykyään tyhjän tilan merkitys on ymmärretty ja suunnittelu suosii selkeyttä. Selkeys rauhoittaa ihmisiä ja auttaa keskittymään olennaiseen. Japanilaisen ammattijärjestäjän Marie Kondon opas tavaroiden karsimiseen ja vain iloa tuottavien esineiden säilyttämiseen on Suomen myydyimpien kirjojen listoilla. Samaan aikaan maailmalla ihaillaan japanilaista minimalismia. Estetiikan tajumme on kypsynyt horror vacuista toiseen ääripäähän.

Verkkopalvelussa valkoisella tilalla tarkoitetaan minkä tahansa väristä tyhjää tilaa (marginaalia), joka on sisältöelementtien välissä. Valkoisen tilan tärkein tehtävä on vähentää monimutkaisuuden tuntua ja siitä seuraavaa epämukavuutta. Tyhjä tila auttaa käyttäjää erottelemaan elementit, jolloin sisältöjen hahmotus ja tekstin luku helpottuu. Olemme oppineet, että jättämällä objektin ympärille enemmän tilaa saamme tuotua sitä enemmän esiin. Tyhjyys lisää arvon tuntua. Mieti esimerkiksi näyteikkunoita, logoja, ravintolamenuja, verkkosivustoja ja rakennuksia – mitä enemmän näet puhdasta pintaa, sitä arvokkaammaksi koet esitetyn asian.

Horror-vacui_kuva.png
Kuvalähteet: iStock, lingscars.com (ruutukaappaus), apple.com (ruutukaappaus)

Valkoinen tila ei ainoastaan nosta käyttäjän kokemusta brändin arvosta, se myös pakottaa meidät priorisoimaan ja tunnistamaan merkityksellisimmät sisällöt. Funktionaalisen typografian puolestapuhuja Jan Tschichold kirjoitti jo vuonna 1930: "Valkoiseen tilaan tulee suhtautua aktiivisena elementtinä, ei passiivisena taustana”. Parhaimmillaan valkoinen tila on voimakeino, kuten hiljaiset hetket puheessa, ja sitä hyödyntämällä voimme painottaa tärkeimpiä sisältöjä eli niitä, joilla herätämme käyttäjän kiinnostuksen ja saamme ohjattua hänet toivotulle käyttäjäpolulle verkkopalvelussa.

Miksi valkoista tilaa pelätään?

Horror vacui saattaa kummuta ihmisten sisäsyntyisestä tarpeesta täyttää tyhjiä alueita. Verkkopalveluissa saatamme pelätä, että arvokasta tilaa näytöllä ei hyödynnetä tehokkaasti. Tyhjän tilan pelon läheinen ystävä on pelko, että käyttäjältä jää jotain huomaamatta. Organisaatiossa voi olla vaikeuksia päästä yksimielisyyteen tärkeistä asioista. Tällöin kaikki sisällöt halutaan tarjota käyttäjälle mahdollisimman samanaikaisesti. Ajatus, että käyttäjä ei skrollaa, kauhistuttaa.

Myös vanhat tottumukset ja uskomukset saattavat ohjata suunnittelua. Vuosia sitten verkkopalveluissa vakiintui tapa tiivistää valtaosa etusivun sisällöistä foldialueelle. Sana foldi juontaa painettujen sanomalehtien kultakaudelta, jolloin kuumimmat otsikot sijoitettiin etusivun ylälaitaan. Tällöin lehden ollessa taiteltuna myyntitelineessä lukija näki heti kiinnostavimmat otsikot. Foldi on tyypillisesti kattanut selaimen yläreunasta lukien ensimmäiset 600 tai jopa 1000 pikseliä eli alueen, jota nähdäkseen ei tarvitse skrollata.

Verkkopalveluiden suunnittelijat ja toteuttajat ovat jo muutaman vuoden väitelleet aiheesta "onko foldi kuollut”? Foldi on edelleen olemassa, mutta responsiivisuuden myötä sitä ei mitata enää pikseleissä. Kun aiemmin foldiin tuli ahtaa paljon asiaa ja horror vacui oli taattu, niin nykyään alueelle kootaan vain jäävuoren huipullisen verran tarkkaan harkittuja sisältöjä. Hyvä uutinen on, että käyttäjät osaavat skrollata halutessaan ja mobiileilla skrollaaminen on jopa käyttäjäystävällisempää kuin sisällön jakaminen useille sivuille.

Valkoista tilaa hyödyntämällä käytettävämpiä verkkopalveluita

Verkkopalvelussa ensivaikutelma on tärkeä ja sen muodostumiseen menee aikaa vain 0.05 sekuntia. Visuaalinen suunnittelu tukee käytettävyyttä, eikä tätä kaksikkoa juurikaan voi erottaa toisistaan. Käyttäjä arvioi tiedostamattaan muiden muassa sivuston rakennetta, tilankäyttöä, tekstin määrää ja fontteja. Ennen kaikkea hän arvioi mihin on tullut ja kuinka helposti löytää etsimänsä – jäädä vai lähteä? Mitä enemmän elementtejä on ja mitä lähempänä ne ovat toisiaan, sitä enemmän syntyy visuaalista hälyä, mikä puolestaan kuormittaa käyttäjää ja vähentää verkkopalvelun houkuttelevuutta.

Summa summarum – Tässä keinoja käytettävän ja laadukkaan verkkosivuston luomiseen:

  • Suosi tyhjää tilaa  – Älä ole horror vacuin uhri. Vältä täyttämästä jokaista otollisen näköistä tyhjää kohtaa erilaisilla kuvilla, bannereilla tai sloganeilla.
  • Tunnista tavoiteltavat maalit – Mieti mitä haluat käyttäjän tekevän verkkopalvelussasi ja karsi kaikki häiriötekijät matkalta maaliin, joka voi olla esimerkiksi osto, yhteydenotto, SoMe-jako tai kiinnostuksen herätys.
  • Priorisoi sisältöjä – Kerro käyttäjälle se, mikä tuottaa hänelle iloa ja vältä pitkästyttävää jargonia. Muista, että verkkopalvelua ei välttämättä suunnitella sinulle.
  • Arvioi toiminnallisuuksien tarpeellisuus ja karsi – Kun toiminnallisuus palvelee enää murto-osaa käyttäjiä, niin se on muuttunut enemmistölle visuaaliseksi häiriöksi.
  • Älä pelkää skrollausta – Vaikka 90-luvulla monet web-käyttäjät eivät aina ymmärtäneetkään skrollata, on se tullut tällä vuosituhannella kaikille tutuksi.
  • Panosta suunnitteluun – Kävijät kokevat visuaalisesti houkuttelevan verkkopalvelun käytettävämmäksi. Houkuttelevuutta lisäävät selkeys, helppous ja muistakin palveluista entuudestaan tutut yleiset käyttöliittymäkäytännöt.
Käyttökokemus Digipalvelut Suunnittelu